Yliopisto-opiskelu

Yliopistossa opiskelun tavoitteena on tieteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu. Koko korkeakoululaitosta koskee puolestaan tieteellinen tutkimus, siihen kytkeytyvä korkein opetus ja erilaiset palvelutehtävät. Nämä luovat yhdessä akateemista kulttuuria. Luennoille voi osallistua kuka tahansa, mutta opintojakson suorittaminen edellyttää opinto-oikeutta opiskeltavaan aineeseen. Päästessään opiskelemaan yliopistoon opiskelijasta tulee tiedeyhteisön jäsen.

Yliopisto-opiskelussa on tutkinnon, ammatin ja tieteellisen ajattelun lisäksi tärkeää oppia tuottamaan uutta tietoa eri menetelmien avulla. Akateemisen ammattipätevyyden saaminen vaatii opiskelijalta oppimista ja sen sisäistämistä. Opiskelijan on kyettävä kriittiseen ajatteluun sekä ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuun. Näitä taitoja kehitetään yliopisto-opintojen aikana.

Akateemisessa maailmassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Yliopistossa voi opiskella varsin pitkälle omaan tahtiin. Vapaus kuitenkin lisää vastuuta, sillä opiskelijan on itse tehtävä aine- ja aikataulupäätökset. Opiskelijan vapautta perinteisessä yliopisto-opetuksessa rajoittaa aika- ja paikkasidonnaisuus. Osa yliopiston opintojaksoista toteutetaan luentoina tai harjoituksina, jotka järjestetään tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Luennoille osallistuminen ei yleensä ole pakollista, mutta seminaareissa ja harjoituksissa on useimmiten läsnäolopakko. Vastuuta tulee kantaa opinnoissa erityisesti itsenäisestä opiskelusta, kuten kirjallisten tehtävien tekemisestä ajallaan sekä yleiseen kuulusteluun valmistautumisesta.

Opintokokonaisuudet

Opiskelijan asema yliopistossa määräytyy opiskelijavalinnan kautta sen tutkinnon tai niiden opintojen mukaan, jotka hän aloittaa. Opiskelijalla on oikeus saada vähintään se opetus, jonka hän tutkinnon tai muu opintokokonaisuuden saadakseen tarvitsee. Yliopistossa opiskellaan erityyppisiä ja eri laajuisia opintoja.

Opinnot jäsennellään yleisesti perus- ja aineopinnoiksi sekä syventäviksi opinnoiksi. Näitä opintoja opiskelija suorittaa pääaineessaan, johon hän on tullut valituksi. Perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ovat opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuudet koostuvat eri opintojaksoista.Opintojaksot voivat olla myös kokonaisuudesta erikseen suoritettavissa tai täysin itsenäisiä. Lisäksi opiskelijan on suoritettava tietty määrä tutkintoon kuuluvia sivuaineopintoja sekä yleisopintoja, joiden määrät vaihtelevat koulutusaloittain.

• Perusopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen perusteisiin, ja ne ovat laajuudeltaan vähintään 25 opintopistettä. 
• Aineopinnoissa syvennetään perusopintojen tietoja oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja tutkimusmenetelmistä ja ne ovat laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä. 
• Syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja ja hankitaan edellytyksiä alan jatko-opintoihin.

Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus harjoittaa lisäopintoja/sivuaineopintoja silloin, kun opetusta on tarjolla eikä erillistä rajoitusta siihen osallistumiseen ole. Sivuaineopinnoissa suoritetaan jonkin oppiaineen perus- ja aineopintotasoisia opintoja. Useimmiten opintoihin tulee sisältyä tietty määrä joko pakollisia tai vapaavalintaisia sivuaineita. Sivuaineita voi opiskella omassa tai muissa tiedekunnissa tai jopa toisissa yliopistoissa.

Tutkintoon kuuluu myös erilaisia kieli- ja viestintäopintoja. Ne tukevat opiskelua ja antavat valmiuksia suulliseen ja kirjalliseen viestintään äidinkielellä ja vierailla kielillä.

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Opinnot on mitoitettu opintopisteinä siten, että yhden lukuvuoden täysipäiväinen opiskelu tuottaisi 60 opintopistettä. Perustutkinto-opiskelijana voi suorittaa lähes kaikilla koulutusaloilla alemman korkea-koulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon, joka on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon, joka on laajuudeltaan 120 op (180+120=300). Lisäksi on mahdollista suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.

Opintoja voidaan suorittaa myös täydennyskoulutuksena, avoimina yliopisto-opintoina tai erillisinä opintoina. Tällöin opiskelijalla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta.

Opintojen arviointi tapahtuu kuusiportaisella arviointiasteikolla (0-5):

• välttävä (1,00-1,50) 
• tyydyttävä (1,51-2,50) 
• hyvä (2,51-3,50) 
• kiitettävä (3,51-4,50) ja 
• erinomainen (4,51-5,00)

Joissakin kuulusteluissa tai opintokokonaisuuksissa arvostelussa käytetään vain merkintää hyväksytty tai hylätty. Opettaja voi myös palauttaa oppimistehtävän täydennettäväksi.
Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvolla. Joissakin oppiaineissa käytetään opintopistemäärällä painotettua keskiarvoa. Perusopintojen yhteydessä osa aineista käyttää pelkkää hyväksytty-merkintää. Sekä opintojaksojen että opintokokonaisuuksien arvostelukäytännöt vaihtelevat aineittain. Oppiaineiden arvosteluperusteet löytyvät varmimmin kyseisen koulutusalan opinto-oppaasta.

Lukuvuosi

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Opetusta annetaan opetusohjelmassa tarkemmin mainittuina aikoina. Opetusohjelmat löytyvät WebOodista (). Lukuvuosi jaettu neljään opetusperiodiin, joista kaksi ajoittuu syys- ja kaksi kevätlukukaudelle.

Periodisointi ei koske kesäaikana annettavaa opetusta, mutta opintoja voi suorittaa myös kesäaikana. Opintojaksojen opetus pyritään järjestämään periodien sisällä, mutta ne voivat tarvittaessa ajoittua useamman periodin ajalle, eikä erillisiä tenttikausia suosita.

Lähteet:
Avoinyliopisto.fi
Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto: Opiskeluopas
Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opinto-opas 2010-2011
Karjalainen A. & Kumpula H. (1994) Matkaopas tiedeyhteisöön
Ylijoki O-H.(1998) Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio