Avoin yliopisto | OpiskelutekniikatEi ole olemassa vain yhtä ainoaa oppimisen tapaa tai tyyliä, vaan jokaisella yksilöllä on omanlaisensa tavat toimia oppimistilanteissa. Opiskelutaidoilla tarkoitetaan usein erilaisia teknisiä taitoja, joita voivat olla muistiinpanotekniikat, ymmärtävä lukeminen jne. Opiskelutaidoksi voidaan katsoa myös laajempi käsite oppimaan oppiminen, jolla tarkoitetaan yksilön kykyä reflektoida eli ajatella ja tarkastella omaa oppimista. Opiskelutekniikat osiossa tullaan käymään läpi kirjoittamisen vaiheita, kirjallisuuteen perehtymisen vinkkejä, muistiinpanotekniikoita, tenttimiskäytäntöjä sekä ryhmässä oppimista. 1. Kirjoittaminen
Tieteellisen kirjoittamisen taito on tärkeä yliopisto-opiskelijoille. Se on tiedon välittämisen lisäksi ajattelun ja itseilmaisun väline. Tekstin tuottaminen jaetaan tietoa toistavaan ja tietoa muokkaavaan tekstiin. Aloittelijoille ominaisessa tietoa toistavassa kirjoituksessa kirjoittamisen eteen ei nähdä tarpeeksi vaivaa ja tekstin muokkaaminen on vähäistä. Tietoa muokkaavassa tyylissä tehdään huolellinen ongelma-analyysi ja asetetaan tavoitteita. Tällöin suunnitteluun käytetään paljon aikaa. Kirjoittaminen tietoa muokkaamalla onkin prosessi, joka sisältää useita vaiheita. Prosessikirjoittamisella tarkoitetaan sitä, että on kyettävä yhdistämään sarja toisiaan lähellä olevia toimintoja tavoitteen kannalta järkeväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kirjoitustehtävä on kyettävä paloittelemaan osiin, ja edettävä sen jälkeen pala palalta. Prosessi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edettäessä askeleelta toiselle, voisi edellisen askeleen jättää täysin taakseen, vaan prosessissa liikutaan eri askeleiden välillä. Silloin tällöin palataan arvioimaan edellisen askeleen tuotosta. Prosessikirjoittamisen etuna on se, että tekstiä työstetään monessa eri vaiheessa, joten pikkuhiljaa lopullinen hyvä kokonaisuus valmistuu. Prosessikirjoittaminen on eräänlaista vuoropuhelua opiskelijan ja opettajan kesken, jos opettaja antaa tekstin työstämisen aikana palautetta. Opettajan palautetta ei tule pelätä, vaan se tulee ottaa neuvona ja vinkkeinä, millainen tuotos on ja miten sitä mahdollisesti voisi hioa vielä paremmaksi. Kirjoittamisesta ei voi antaa yhtä ainoaa ohjetta, joka sopisi kaikkiin kirjoitustehtäviin ja -tilanteisiin. Tässä kuitenkin yksi kirjoitusstrategia, jota voit soveltaa ja muokata itsellesi sopivaksi. Katso vielä kirjoittajan muistilista! 2. Muistiinpanotekniikat Hyvän oppimisen edellytyksenä ovat erilaiset muistiinpanotekniikat, kuten mind-map, ranskalaiset viivat, marginaali merkinnät, tehostevärien käyttäminen jne. Luentomuistiinpanotekniikat voivat erota kirjallisuudesta tehdyistä muistiinpanoista. Jokaisella yksilöllä on omanlaiset tavat ja tyylit kirjata asioita ylös, mutta uusia tapoja voi ja on myös suositeltavaa kokeilla ja opetella. Jokin tekniikka voi sopia toiselle opiskelijalle paremmin kuin toinen tai saman opiskelijan kohdalla eri oppiaineissa eri tekniikat voivat olla toimivia. Oma oppimistyyli vaikuttaa millaisilla tekniikoilla oppiminen on tehokasta. Ensin on siis tiedostettava oma oppimistyyli, jonka jälkeen omien muistiinpanotekniikoiden kehittäminen onnistuu. Laadukasta oppimista edesauttaa tiedon muokkaaminen käsin tai tietokoneella. Muistiinpanojen tekemisen on todettu johtavan parempiin oppimistuloksiin kuin lukemisen ilman muistiinpanoja. Muistiinpanotekniikoiden avulla huomio kiinnitetään tekstin tai luennon keskeisiin asioihin, jolloin ne edistävät tiedon aktiivista prosessointia. Lisäksi muistiinpanotekniikat auttavat kokonaisuuksien muodostamisessa, jos opiskelija jäsentää opiskeltavaa materiaalia laajoina kokonaisuuksina. Uuden tiedon tulkitsemisessa omat kokemukset ja sisäiset mallit ovat tärkeässä osassa asian ymmärtämisen kannalta. Muistiinpanojen hyödyllisyys:
Muistiinpanot kannattaa tehdä mahdollisimman väljästi ja selkeästi. Kielen oikeellisuus ei ole tärkeää, vaan oleellisinta on se, että itse muistaa jälkikäteen, mitä milläkin merkinnällä on tarkoittanut. Muista lisäksi muistiinpanoja tehdessäsi:
3. Kirjallisuuteen perehtyminen Kirjallisuuden lukeminen on tärkeä osa opiskelua. Tieteellisten kirjojen ja artikkelien kieli on kunkin tieteenalan omaa kieltä, jolloin oppiminen ja omaksuminen voi aluksi tuntua vaikealta. Asiantuntijakielen tarkoituksena on kuitenkin sekä auttaa tarkastelemaan kunkin tieteenalan asioita jäsentyneesti että erottaa käsiteltävien asioiden merkitykset arkikielen merkityssisällöistä. Useilla tieteenaloilla on käytettävissä teoksia, joissa selitetään tieteenalan peruskäsitteitä. Niitä kannattaa kysyä kirjastoista. Kirjallisuudessa esitettyä tietoa ei ole syytä opetella ulkoa ja esittää lähes sellaisenaan oppimistehtävässä tai tentissä, vaan ulkoa opettelun sijaan tärkeämpää on asiasisällön ymmärtäminen ja työstäminen. Erityisen tärkeää on luetun liittäminen käytännön elämään ja omiin kokemuksiin. Kirjoissa esitettyä tietoa pitäisi ihmetellä, pureskella, selittää omin sanoin. Kirjallisuutta luetaan oppimisen vuoksi, ei tenttejä ja arvosanoja varten. Lukemisen tarkoituksia:
Luentotentissä tentitään luennot, muu luennoilla jaettu materiaali sekä opintojakson kirjallisuus. Yleisessä kuulustelussa tentitään pelkästään kirjallisuus. Yleisissä kuulusteluissa on joissakin aineissa mahdollista tenttiä myös luentokuulustelujen materiaalia. Suoritettavan kirjallisuuden hankkiminen on tärkeä osa opiskelutaitoa. Kirjan hankkimiseen saattaa kulua viikkoja, joten niiden hankkiminen on syytä aloittaa ajoissa. Kannattaa hyödyntää myös muiden kuin oman kotipaikkakunnan kirjastoa, sillä useat kirjastot lähettävät kirjoja toiselle paikkakunnalle maksullisina kaukolainoina. Tiedonhakutaidot toimivat tärkeässä roolissa kirjallisuuden hankkimisessa. Kuulusteluun valmistautuminen on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Aineiston kertaamiselle on myös varattava riittävästi aikaa. Paras ratkaisu ei ole yrittää kuulustelua edeltävänä päivänä kerrata kaikkea opiskeltavaa ainesta, koska tällöin ei ehdi enää omaksua ja palauttaa mieleen materiaalin pääasioita, mihin kertauksella pyritään. Kertaamista kannattaa myös jaksottaa siten, että kertaa ilman taukoja yhden kokonaisuuden ja tauon jälkeen toisen. Kuulustelua edeltävä ilta kannattaa rauhoittaa keskittymiseen ja mieluummin mennä aikaisin nukkumaan, kun yrittää painaa asioita mieleen yön pikkutunneille saakka. Näin kuulustelutilanteessa mieleen palautuvat suuret kokonaisuudet, joita yleensä painotetaan tenteissä, eivätkä edellisenä iltana opetellut yksityiskohtaiset tiedot. Varmuus asioiden osaamisesta ja tieto tenttitilaisuuden käytännön järjestelyistä vähentää huomattavasti jännitystä. Kuulustelupäivänä kuulustelua edeltävät hetket kannattaa yrittää rentoutua ja unohtaa viime hetken kirjojen tai muistiinpanojen selailu. Tenttitilanne voi tuntua ensimmäisillä kerroilla jännittävältä. Tenttitilaisuuden käytännöt on esitelty opiskelukäytännöt osiossa. Joskus tenttitilanteessa voi käydä niin, että kysymykset nähtyäsi sinulle ei tule mieleen mitään kysymyksiin liittyviä asioita. Mikäli näin käy; älä häkelly, vaan anna ajan kulua, ja pikku hiljaa vastaus kysymykseen alkaakin hahmottua. Mieleen palauttamista helpottaa esimerkiksi kirjan sisällysluettelon, otsikoiden ja kuvien sekä avainkäsitteiden pohtiminen. Voit pyrkiä mind-mapin avulla kokoamaan sisällysluettelon ym. asioita ylös. Jos et kuitenkaan saa mieleesi kysymykseen liittyviä asioita, siirry pohtimaan muita kysymyksiä. Älä kuitenkaan luovuta vaikeidenkaan kysymysten kohdalla, vaan palaa niihin uudelleen ja vastaa parhaasi mukaan niihinkin. Muista, että rentoutuminen auttaa yleensä asioiden mieleen palautumista. Voit ajatella joitakin tentin ulkopuolisia asioita, jolloin yllättäen mieleesi alkaakin palautua kysyttyjä asioita. Lue kysymykset huolellisesti läpi ja arvioi samalla, kuinka paljon aikaa kuluu kuhunkin kysymykseen vastaamiseen. Valitse kysymys, josta aloitat ja laita vaikka ranskalaisilla viivoilla näkyville ne asiat, jotka siitä tulevat ensimmäisenä mieleen tai kokoa mind-mapit kysymyksistä. Hyvässä esseessä pyritään tuomaan keskeiset asiat esille, joten vastausta suunnitellessasi keskity tärkeimpiin kysymyksen sisältöihin. Yksityiskohtia voit lisäillä vastaukseen myöhemmin, mikäli jää aikaa. Muista, että vastaat vain siihen mitä kysytään. Kun pidät kysymyksen mielessäsi, et ohjaudu harhapoluille, eikä vastaus paisu liian pitkäksi. Vastauksen pituus ei ole ratkaiseva, vaan vastauksen sisältö. Vastauksen ensimmäiseen ja viimeiseen kappaleeseen tulee paneutua huolellisesti. Ensimmäisen kappaleen tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja todistaa, että tuleva teksti on lukemisen arvoista. Viimeisessä kappaleessa esitetyt asiat vedetään yhteen ja todistetaan lukijalle, että vastaus kannatti lukea ja että siitä sai uutta tärkeää tietoa. Kun vastauksesi on valmis, tarkasta se, jotta voit lisätä mahdollisesti mieleen tulevia asioita sekä korjata mahdolliset virheet ja puutteet. Tarkasta samalla, että jokaisessa vastauspaperissa on nimesi ja opiskelijanumerosi. 5. Ryhmässä oppiminen Oppimisen olennainen osa on sosiaalinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa yksilön ajatteluprosessit tulevat näkyviin niin itselleen kuin muillekin. Perusteltaessa käsityksiä ja ratkaisuja ryhmässä, luodaan edellytyksiä sekä muilta oppimiselle että muiden ajatusprosessien, ennakko-oletusten ja itsestäänselvyyksien pohdinnalle. Ryhmätyö onkin yhteistyötä, jossa kullakin ryhmän jäsenellä on vastuu ryhmän oppimisprosessista. Se tuo onnistuessaan uusia näkökulmia, vaikkakin ryhmän muotoutuminen vie aikaa. Voit itse pyrkiä ottamaan huomioon ryhmätyöskentelyssä ryhmän muotoutumisprosessin. Ryhmä kehittyy seuraavien vaiheiden mukaan: 1. Ryhmän muotoutumisen vaihe
2. Kuohuntavaihe
3. Pelisääntöjen syntyminen
4. Kypsän toiminnan kausi
5. Ryhmätyön hajoaminen
Lähteet:
|